Selailin huvikseni "pöytälaatikkoon" jääneitä postausten alkuja, ja törmäsin otsikkoon "Arkea uudessa kodissa". Teksti oli luotu joulukuussa, olimme silloin pari viikkoa asuneet nykyisessä asunnossamme, ja niin, myös pari viikkoa toisen kanssa. Hirmu söpöjä juttuja siellä tietenkin oli: "Ihanaa kuinka arki on lähtenyt yhdessä mutkattomasti käyntiin" "En enää voisi kuvitellakkaan eläväni ilman toista" "Minun ei ole tarvinnut enää laittaa ollenkaan ruokaa, kun mieheni on niin ihana!" "Koti on pysynyt ihanan siistinä." Vähän ehkä kärjistettynä, mutta kuitenkin.
En väitä, etteikö jokunen nuista väittämistä pidä edelleen paikkaansa. Esimerkiksi on ihan mahtavaa asua tämmöisen miehen kanssa, ja meidän arki ja yhteiselo sujuu mutkattomasti, mutta kaikki muu... Voi hellantuutelis!
Tästä inspiroituneena päätin listata tuleville yhteenmuuttajille viisi pikkuruista asiaa, joita ei ehkä tullut ajatelleeksi ensimmäisinä viikkoina.
1. Jaat oikeasti kaiken asumiseen liittyvän toisen kanssa. KAIKEN.
Hyvänä esimerkkinä vessa. Meillä ei perinteistä "jätit sitten kannen ylös" -tyyppistä keskustelua koskaan ole ollut, mutta esimerkiksi kiireen makuiset aamut ovat hyvin mielenkiintosia aina välistä. Toisella on jäätävä aamupaskan tarve (ja ihan tasavertaisuuden nimissä sanottakoon, että tämä ei sitten koske vain puoliskoani), toisen pitäisi käydä suihkussa, toisen laittautua, parran ajo.. Mitä näitä nyt on. Ja meiltähän löytyy myös kissa, jonka perustarpeisiin kuuluva esine löytyy myös vessasta. Kuvitelkaa, millaista on käydä esimerkiksi suihkussa, kun ulosteen haju leviää entistä pahemmin kun ilma sattuu vesihöyryn ansiosta olemaan lämmin. Onko myöskään mukavaa meikata toisen istuessa vieressä pöntöllä? Entä millaista on meikkaaminen jos se sama lämmin vesihöyry leijailee ilmassa?
 |
| Ja mehän tosiaan jaamme kaiken myös tämän vintiön kanssa ;) |
2. Ruokaostokset/ruuan tarve nousevat potenssiin 10
Tätä en ainakaan itse ollut ollenkaan ajatellut. Tämä pätee ainakin kun muuttaa miespuolisen henkilön kanssa yhteen. Olen itse asunut vielä pari vuotta sitten kahdestaan äitini kanssa, ja ajattelin ruuan menon olevan suunnilleen samaa luokkaa. Noup. Varsinkin kun ensimmäisiä kertoja tein ruokaa sekä itselleni, että puoliskolleni, tuli huomattua ruuan loppuvan kesken. Ja kokkasin siis saman verran kuin olisin kokannut äidilleni ja minulle. Hyvä nyrkkisääntö on, että tee ruokaa noin viidelle henkilölle. Tällöin ruuasta riittää yhdelle kerralle.
3. Uusia tapoja on opeteltava
Tämä pätee ihan kaikkien osapuolien kanssa. Kotoa, vanhemmilta, tai omista tottumuksista on varmasti jokaiselle pinttynyt jonkinlaisia toimintamalleja, jotka vielä kaiken lisäksi on todettu toimivaksi itselle. Kuinkas käykään, kun jokin asia on sitten totuttu tekemään kahdella eri tavalla uudessa kodissa? Väittelyn tai hankalan tilanteen ainekset ovat käsillä. Helpommalla pääsee, kun antaa toisen hoitaa asian puuttumatta, tai sitten (raketavammin) kuunnella neuvoa ja miettiä sitten kumpi tapa on järkevämpi. Näitä tilanteita voi sattua ihan missä ja milloin vain. Oli kyse sitten ruuanlaitosta, siivoamisesta tai ihan että millaisen ostoskassiratkaisun tekee ruokakaupassa. Tärkeintä on vain olla avoin ja ymmärtäväinen. Toinen on ihan samassa tilanteessa kuin itsekin!
4. Raha-asioista on vain joskus puhuttava!
Supi suomalainen ei puhu tunteistaan, eikä rahasta. Tai no, mistään ylipäätänsä. Kuitenkin yhteisen kodin säilymisen varmistaakseen on raha pakollisesten asioiden listalla. Oli kyse sitten parisuhteesta, tai ihan vain kämppis-suhteesta. Esimerkiksi jos vuokra jää rahanpuutteen vuoksi maksamatta monelta kuulta, on kusessa kaikki, jotka asunnossa asuvat. Parisuhteessa maksamattomat laskut saattavat maksuhäiriönä estää esimerkiksi yhteisen asuntolainan ottamista. Vaikka rahanpuute saattaa hävettää, enemmän hävettää sitten siinä vaiheessa jos paska on ns. jo lentänyt tuulettimeen.
(Tähän vielä lisättäköön, että vaikka mainitsinkin vain tässä raha-asioista, olen itse henkilökohtaisesti saanut useaan otteeseen todeta, että puhuminen kannattaa aina! Oli kyse sitten omista murheista, toisen ärsyttävistä tavoista tai vaikka omista vanhemmista, ei pelkästään rahasta.)
5. Riitoja tulee, eikä niitä kannata vältellä
Tämä liittyy hyvin vahvasti tuohon edelliseen kohtaan. Vertaan tätä nyt sisarussuhteeseen. Useimmiten sisarusten kanssa koetaan ne lapsuuden parhaat ja ikimuistoisemmat kokemukset. Kuitenkin, muistatteko kuinka paljon se ärsyttikään kun siskosi on lainannut vaatteitasi, tai kuinka veljesi oli syönyt kaverilla ollessasi osuutesi suklaasta? Pikkuasiat saattavat ärsyttää todella paljon, olethan toisen kanssa joka päivä suurimman osan ajastasi. Ja se on ihan luonnollista. Jos toisessa ärsyttää jokin toistuvasti tapahtuva pieni asia, se saattaa ajan myötä muuttua isommaksi, joten siitä kannattaa sanoa hyvissä ajoin. Siitä saattaa tulla riita, mutta uskottavasti se on pienempi kuin silloin, kun asiaa on sietänyt itsestään nuristen jo kuukauden.
3. Uusia tapoja on opeteltava
Tämä pätee ihan kaikkien osapuolien kanssa. Kotoa, vanhemmilta, tai omista tottumuksista on varmasti jokaiselle pinttynyt jonkinlaisia toimintamalleja, jotka vielä kaiken lisäksi on todettu toimivaksi itselle. Kuinkas käykään, kun jokin asia on sitten totuttu tekemään kahdella eri tavalla uudessa kodissa? Väittelyn tai hankalan tilanteen ainekset ovat käsillä. Helpommalla pääsee, kun antaa toisen hoitaa asian puuttumatta, tai sitten (raketavammin) kuunnella neuvoa ja miettiä sitten kumpi tapa on järkevämpi. Näitä tilanteita voi sattua ihan missä ja milloin vain. Oli kyse sitten ruuanlaitosta, siivoamisesta tai ihan että millaisen ostoskassiratkaisun tekee ruokakaupassa. Tärkeintä on vain olla avoin ja ymmärtäväinen. Toinen on ihan samassa tilanteessa kuin itsekin!
4. Raha-asioista on vain joskus puhuttava!
Supi suomalainen ei puhu tunteistaan, eikä rahasta. Tai no, mistään ylipäätänsä. Kuitenkin yhteisen kodin säilymisen varmistaakseen on raha pakollisesten asioiden listalla. Oli kyse sitten parisuhteesta, tai ihan vain kämppis-suhteesta. Esimerkiksi jos vuokra jää rahanpuutteen vuoksi maksamatta monelta kuulta, on kusessa kaikki, jotka asunnossa asuvat. Parisuhteessa maksamattomat laskut saattavat maksuhäiriönä estää esimerkiksi yhteisen asuntolainan ottamista. Vaikka rahanpuute saattaa hävettää, enemmän hävettää sitten siinä vaiheessa jos paska on ns. jo lentänyt tuulettimeen.
(Tähän vielä lisättäköön, että vaikka mainitsinkin vain tässä raha-asioista, olen itse henkilökohtaisesti saanut useaan otteeseen todeta, että puhuminen kannattaa aina! Oli kyse sitten omista murheista, toisen ärsyttävistä tavoista tai vaikka omista vanhemmista, ei pelkästään rahasta.)
5. Riitoja tulee, eikä niitä kannata vältellä
Tämä liittyy hyvin vahvasti tuohon edelliseen kohtaan. Vertaan tätä nyt sisarussuhteeseen. Useimmiten sisarusten kanssa koetaan ne lapsuuden parhaat ja ikimuistoisemmat kokemukset. Kuitenkin, muistatteko kuinka paljon se ärsyttikään kun siskosi on lainannut vaatteitasi, tai kuinka veljesi oli syönyt kaverilla ollessasi osuutesi suklaasta? Pikkuasiat saattavat ärsyttää todella paljon, olethan toisen kanssa joka päivä suurimman osan ajastasi. Ja se on ihan luonnollista. Jos toisessa ärsyttää jokin toistuvasti tapahtuva pieni asia, se saattaa ajan myötä muuttua isommaksi, joten siitä kannattaa sanoa hyvissä ajoin. Siitä saattaa tulla riita, mutta uskottavasti se on pienempi kuin silloin, kun asiaa on sietänyt itsestään nuristen jo kuukauden.
Kiitoksia, kun jaksoit lueskella taas mun mietteitä. Näitä asioita on varmasti paljon lisääkin, mutta tässä nyt päällimmäisiä, joita olen huomannut.
Hyvää kesän jatkoa kaikille! Puspus ja tuitui.
Hyvää kesän jatkoa kaikille! Puspus ja tuitui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti