Olen usein törmännyt ajatkseen, että kissa olisi maailman rauhallisin, helpoin ja huomaamattomin lemmikki. Meillähän oli lapsuuden kodissamme kaksi laivakissaa, Illi ja Pelle, ja nykyään omisamme pikku Taffel-neidin Samun kanssa. Aionkin siis syvällä kokemuksen rintaäänellä nyt vähän iskeä faktoja pöytään kissan kanssa elämisestä.
Ennen kuin keskityn kissan "huonoihin", tai en ehkä tahdo sanoa huonoihin, mutta haastaviin puoliin, tahdon hieman listata myös kuinka ihana lemmikki kissa on!
1. Kissaa ei tarvitse käyttää ulkona vessareissuilla.
2. Kissa pärjää pieniä aikoja yksin.
3. Kissan kehrääminen on maailman rauhoittavinta kuunneltavaa.
4. Kissa lämmittää mukavasti vieressä ollessaan.
5. Saat pikku pesuja kissaltasi, jos olet oikein mukava.
6. Kissat ovat hassuja.
7. Kissat tuoksuvat ihanalta!
8. Kissan hurahdukset saavat aina hymyilemään!
9. Kissat ovat ihanan uteliaita ja innokkaita! (Ainakin meidän, tämä on varmasti myös luonne kysymys)
10. Kissat ovat itsenäisiä.
11. Kissa on elinikäinen ystävä, jos sellaisen ystäväkseen saa.
12. Onhan ne nyt maailman suloisimpia otuksia!
Tuota listaa voisi toki jatkaa loputtomiin, mutta kaikesta tästä huolimatta kissoissa on omat haasteensa.
Ensimmäisenä, kissat eivät ole vain hiljaisia omissa oloissa häärääviä pieniä otuksia, vaikka niin monesti ajatellaan. Varsinkin pentuina kissa saattaa juosta ympäri taloa, maukuen, metsästäen, hyppien pöydille ja tiputtaen kaikki mahdolliset kukkaruukut mennessään. Olen saanut tänä aikana kun Taffeli on meillä ollut sanoa hei hei kahdelle ruukulle ja yhdelle kokonaiselle kukalle. Kyytiä ovat saaneet myös maalausvälineet, sekä ompelutarvikkeet ja lankakerät.
Ainakin jos hankkii kissan sen ollessa pentu tätä juoksemista saa mahdollisesti kuulla hyvin usein. Olo oli kuin olisi saanut pienen lapsen Taffelin tullessa meille. Heräiltiin parhaimmillaan parin tunnin välein, kun neiti maukui ja pisteli paikkoja järjestykseen. Toinen, johon on parempi tottua, on aikaiset aamuherätykset. Aamuruoka on saatava kello kahdeksan reikä reikä, eikä tästä tingitä! Aamulla alkaa nälkäinen maukuminen ja oven raapiminen, vaihtoehtoisesti naaman päällä vääntelehtiminen jos ovi on ollut auki makkariin. Ruuan saatua kaikki on taas hyvin. Mahdollisesti saa nukkua pari tuntia vielä, mutta pian kissa alkaa kaivata seuraa, ja aloittaa saman maukumisen. Ei ole kiva olla yksin!
Kuten aiemmin mainitsemastani tavaroiden levittämisvimmasta voi jo todeta, siivottavaa tulee olemaan jatkossa enemmän. Eikä se jää ainoastaan näihin tavaroihin. Minulle oli esimerkiksi uusi juttu, että myös tyttökissat kiimassaan voivat alkaa merkkailemaan paikkoja. Se on harvinaisempaa kuin poikakissoilla, mutta täysin mahdollista. Meillä nimittäin kaiken mouruamisen lisäksi tuli hyvin paljon pissipyykkiä. Harmillisissa tapauksissa kiimassa alkanut merkkailu saattaa jäädä tavaksi, eikä lopu leikkauksenkaan jälkeen. Meillä onneksi leikkaus on auttanut pahimman yli, sekä käytössä on ollut Feliway -haihdutin, sekä kaksi hiekkalaatikkoa. Uskomme, että suurin syy pissailuun olikin ollut juurikin toisen hiekkalaatikon puuttuminen. Neitimme nimittäin nykyään tahtoo tehdä pissit toiseen, ja kakit toiseen laatikkoon, eikä vahinkoja enää ole sattunut.
Pissailuista rakennammekin aasinsillan vessoihin. Ensinnäkin sopivan hiekan löytämiseen voi mennä aikaa. Kissan pitää tykätä tehdä tarpeensa siihen, ja monet hiekat sotkevat hyvin helposti paikkoja kulkeutuessaan kissan tassuissa pitkin poikin asuntoa. Siistimpi vaihtoehto on pelletti, joka meillä ainakin on ollut nyt käytössä. Se ei kulkeudu samalla tavalla, mutta kaikki kissat eivät koe sitä mukavaksi. Meilläkin oli pientä totuttelua, mutta lopulta oppi tähänkin hiekkaan. Hirmu tärkeää on myös vessan päivittäinen siivoaminen, muuten kissa saattaa kokea vessan liian likaiseksi, ja alkaa pissimään muualle.
Harmittavan usein varsinkin maatiaiskissoja "laiminlyödään" terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Edelleen moni jättää kissansa leikkaamatta, rokottamatta tai madottamatta. Myös sisäkissa pitäisi madottaa säännöllisesti, vaikka se ei söisikään luonnosta pyydystämiään elukoita. Olen kuullut aivan kamalia kokemuksia, kun kissa on saanut loisen, ja alkanut kuihtumaan ja kuollut, kun ei olla tajuttu madottaa/huomattu sairastumista. Ja uskokaa tai älkää, kissakin voi sairastaa. Tämän takia olisi tärkeää käyttää rokotuksissa, joissa eläinlääkäri voi myös arvioida mahdollisten kontrollikäyntien tarpeen. Kissaan siis menee ihan yhtälailla rahaa, kuin esimerkiksi koiraankin.
En ole mikään ammattilainen, joten jos lisää ja tarkempaa tietoa haluaa, niin kannattaa googletella. Nämä lähinnä omia kokemuksia, ja omia ajatuksia aiheeseen liittyen :) Olisin myös voinut lisätä tänne kaiken sen, kuinka et enää saa käydä yksin vessassa, joku on aina kiinnostunut sipseistäsi, ja aina löytyy apua ruokakassin ja pakettien purkuun, jos ei muuten, niin ainakin sieltä löytyy joka kerta jotakin ylimääräistä ;) jne, mutta ne ovat toisaalta hirmu söpöjä ja hassuja juttuja, joten jätin ne nyt teidän itsenne huomattavaksi :)
Alan tästä siirtymään ruuanlaittohommiin, ja suunnittelemaan pakkailuja ensi viikon reissulle! Hyviä lomia kaikille, ja pitäkää huolta kissakavereistanne ! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti