sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Mä yritän!

Heips kukkuu vain kaikille!

Jotenkin mä ajaudun kirjoittamaan tänne aina koeviikkoisin, kun pitäisi tehdä kaikkea muuta, kuin päivittää blogia -.- Mutta onnekseni kulunut jakso on ollut helppo! (: Matikan koe on jo takana, ja kaksi lukemista kaipaavaa koetta on enää edssä. Einköhän mä selviä (:

Mutta nyt asiaan! Tämä saattaa kuulostaa nyt siltä, että olisin sortunut tekemään jonkun hemmetin kliseisen uudenvuoden lupauksen, joka ei tule ikinä toteutumaan. Sen takia ilmoitan jo tässä vaiheessa, ettei näin ole! :D En harrasta tuommoisa, hyi. Olen siis päättänyt aloittaa terveellisemmän elämän! (voin jo kuvitella kuinka naureskelette mielessänne lukiessanne tätä, tiedän olen mukavuuden haluinen sokerihiiri) Aloitin absoluuttisen karkkilakon noin kuukausi sitten, ja samalla yritän vähentää myös muiden herkkujen syömistä ei-niin-virallisella herkkulakolla. Tähän mennessä tämä on sujunut paljon paremmin kuin edellinen karkkilakkoni, joka kesti ainoastaan sen kuukauden. Karkkia ei edes tee mieli, ja jos haluan leipoa, saatan viedä tekeleitäni esimerkiksi tuliaisina kylään (:

Ruokavalion muutoksen lisäksi olen alkanut käydä säännöllisesti salilla. Haluan kohottaa kuntoani, ja samalla pudottaa muutaman kilon ruhostani pois. Tämän pitäisi myös edesauttaa inttihaavettani! (: Haluaisin kovasti mennä lukion jälkeen vuodeksi inttiin, sillä en luultavasti pääse ensimmäisellä hakukerralla teakkiin, taikka muualle, minne luultavasti haluaisin. Lisäksi, jos haluan vielä kolmen vuoden  jälkeen poliisiksi, armeijasta on hyötyä. Armeija lisäisi varmasti luonnetta, ja olisi varmasti mahatava kokemus! Enkä näe mitään syytä, miksi en voisi olla puolustamassa Suomea sodan syttyessä. 

Viime viikolla kävin hurjat kolme kertaa saleilemassa, vaikka kaksi kertaa viikossa olikin tavoite. Olen huomannut nauttivani puntteilusta. On mahtava tunne, kun saa rääkätä itseään jalkaprässissä ja hikoilla maanantai-aamuisin ennen aamusuihkua. Vaikka sali onkin täynnä uudenvuodenlupaajia näin alkuvuodesta, jaksan uskoa vielä siihen päivään, kun laitteisiin ei tarvitse jonottaa :D Osittain tämän takia olen havainnut maanantai-aamun kello 6 salin olevan paras vaihtoehto minulle. Vaikka ajatukset olisivatkin osittain vielä untenmailla, saan eniten treenistä irti, kun salilla on itseni lisäksi vain neljä muuta hullua. Ja kuinka hyvältä kaurapuuro maistuukaan tämän rääkin jälkeen!

Epäonnekseni kuitenkaan ensiviikolla en voi tehdä kuin vain jalkoja ja keskivartaloa, koska olen tumpelo. Sain astetta pahemman palovamman  oikeaan käsivarteeni viikonloppuna, ja äitini antoi sairaanhoitajan lausunnon asiasta. Se ei tule parantumaan viikkoon mennessä. Hyvä, jos kahteen viikkoon. Pelkkä käden liikuttaminen sattuu. Lisäksi, emme olleet perjantaina (tapaturmapäivänä) huomanneet vamman todellista laajuutta. Peitimme ainoastaan pahiten vereslihalla olleen alueen, joten myöhemmin huomasin, että kipeä alue olikin puolet isompi. Jippii. Nyt toivotaan, ettei tämä lähde tulehtumaan, sillä antibiootti ei houkuta.
Onneksi saleilu ei ole kuitenkaan ainoa liikuntamuoto! Ensiviikko menee enemmän varmaankin ulkoilessa cardio treenien lomassa, sillä uskon käteni kestävän sen hieman paremmin (: Että jos lenkkiseuraa kaipaatte, mut saa seuraksi! (;

Nyt toivoisin vielä yhtä paljon motivaatiota lukemiseen, kuin liikkumiseen. Onneksi psykologia on suunnilleen hallussa, mutta nyt voisi olla englannin aika! (: Pitäkäähän peukkuja! Meitsi menee nyt lukemaan! (: 
Hyvää helmikuun jatkoa kaikille!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti